Historia

Ennen vuotta 1925 palontorjunta oli järjestetty siten, että talollisia oli velvoitettu pitämään saatavilla täysinäisiä vesisankoja, ruiskuja sekä muuta sammutuskalustoa, joka tulipalon sattuessa tuotiin palopaikalle. Sammutustöihin osallistuivat tällöin lain velvoittamina kaikki terveet työkykyiset 18-50 -vuotiaat täysi-ikäiset kunnan asukkaat. Tällaista palokuntaa kutsuttiin yleiseksi palokunnaksi - kansan suussa "pakkopalokunnaksi". Vuoden 1975 laissa palo- ja pelastustoimesta yleinen palokunta oli poistettu lakitekstistä.

Vuonna 1935 Suomessa astui voimaan ensimmäinen Palolaki, joka velvoitti kuntia järjestämään palosuojelunsa siten, että kunnalla tuli olla palokunta. Niinpä Kaarlelan kunnan johtavat kunnallis- ja virkamiehet kokoontuivat Jungsborgilla 28.8.1935 (sattumoisin tasan 97 vuotta Suomen ensimmäisen vapaaehtoisen palokunnan, Turun VPK:n perustamisen jälkeen) ja perustivat kuntaan vapaaehtoisen palokunnan, alkuperäiseltä nimeltään "Karleby Frivilliga Brandkår".

Herman Finnilä

Palokunnan ensimmäiseksi päälliköksi valittiin Herman Finnilä nuorempi, varapäälliköiksi Karl G. Thylin sekä Albin Gåsström. Päällikkökunnalla oli iso työ edessään, kun palokunta sekä sen toiminta piti rakentaa tyhjästä. Palokunta sopi muun muassa puhelinkeskuksen kanssa hälytysjärjestelyistä, selvitti kunnassa olevat vedenottopaikat sekä otti haltuunsa kunnan kylien omistamat paloruiskut. Lisäksi palokuntaan rekrytoitiin jäseniä. Päälliköt tekivät kaiken tämän kulkemalla polkupyörillä kylästä kylään.

Työ kantoi hedelmää, sillä vuoden 1936 lopussa palokunnan jäsenmäärä oli 402 henkilöä. Ennen sotavuosia palokunta osti kolme isohkoa paloruiskua. Sota-aika hiljensi palokunnan toimintaa, mutta sodan jälkeen palokunnan toiminta normalisoitui. 1950-luvulla Kokkolan palokunta lahjoitti VPK:lle Esa 5 -merkkisen moottoriruiskun. Ruiskua kuljetettiin palopaikoille vuokratun kuorma-auton lavalla. Palokuntalaisten mielissä alkoi kuitenkin itää ajatus varsinaisesta oikeasta paloautosta. Toive toteutuikin pian.

Ensimmäinen paloauto

Land Rover -paloauto.

1950-luvulla, Suomen maksaessa sotakorvauksia pois, päätti kunta ostaa ensimmäisen varsinaisen paloauton VPK:lle. Kaupat tehtiin Land Rover -merkkisestä paloautosta. Sotavuosien jälkeen moni maaseutupalokunta osti samanlaisia paloautoja, koska auton käytettävyys ja sen mukana tuleva kalusto (pumppu, hyökkäysletku, imuletkut siivilöineen) sekä maastokelpoisuus suhteessa hintaan oli sopiva sodan jälkeisen kunnan budjettiin.

Kaupat tehtiin vuonna 1956 puhelimella ja valtuuskunta lähti Helsinkiin hakemaan autoa satamasta. Kun valtuuskunta näki auton, syntyi hetken hiljaisuus. Valtuuskunnan silmien edessä oli pieni, punainen paloauto, jonka ohjaamoon mahtui juuri ja juuri kolme miestä. Heräsi kysymys, voiko noin pientä paloautoa ollakaan. Vakuuttelujen jälkeen valtuuskunta totesi kyseessä todellakin olevan heidän paloautonsa, joten auto ajettiin uuteen kotiinsa, aktiivisten palokuntalaisten Levi ja Erik Tyllin verstaaseen Kahvitielle. Samalla palokunnan hälytysnumero siirrettiin Tyllin kotiin. Tyllin verstaasta tuli "palovarikko" ja kaluston huollosta tehtiin kirjallinen sopimus kunnan ja Tyllin veljesten kesken.

 Muutaman vuoden käytön jälkeen Land Roverin vesisäiliön pienuus alkoi huolestuttaa palokuntaa. Vesisäiliön koko oli vain 180 litraa ja se oli tarkoitettu hieman puutarhaletkua isomman hyökkäysletkun tarpeisiin sekä pumpun siemenvedeksi, joten tulipalotilanteessa paloauto piti ajaa palokaivon tai läheisen vedenottopaikan viereen jotta sammutusveden saanti oli turvattu. Tämä tarkoitti puolestaan sitä että letkulinja paloautolta palopaikalle saattoi olla pitkäkin. Isommalla vesisäiliöllä varustettu paloauto antaisi paremman sammutuskyvyn. Uuden säiliöpaloauton hankintamahdollisuutta tiedusteltiin kunnanvaltuustolta. Vastaus oli tyly: "ette ikipäivänä saa säiliöautoa".

Ford tulee palokuntaan

Ford F600-paloauto 

Se, mikä muutti valtuuston kannan, on jäänyt historian hämärään. Kuitenkin vuonna 1964 palokunta sai vastaanottaa uuden nelivetoisen paloauton. Ford F600 Veljekset Kulmalan koritöillä, 2500 litran vesisäiliöllä ja keskipumpulla oli huikea parannus palokunnan sammutuskykyyn. Auto noudettiin Helsingistä palopäällikkö Runar Brunellin ja Levi Tyllin toimesta. Paluumatkan ajokeli oli perimätiedon mukaan surkea, joten auton lämmityslaite ja kuljettajien ajokyvyt laitettiin todelliseen koetukseen. Ford pääsi perille ehjänä ja se pääsi Tyllin korjaamolle odottamaan tehtäviä.

Navetasta tehdään moderni paloasema VPK:lle

Harjoitus Ventuksen vanhainkodin kanssa on päättynyt ja sen jälkeen maistuu kahvi autohallissa.

Vuonna 1967 palokunnan toiminta kokee yhden suurimmista muutoksistaan sen 32 -vuotisen toimintansa aikana. Kaarlelan vaivaistalon vanha navetta Ventuksentien varrella remontoidaan täysin VPK:n paloasemaksi. Uudet tilat tuovat huomattavan parannuksen palokunnan toimintaan. Uudella asemalla on muun muassa päivystyshuone, tilava autotalli letkunpesualtaineen, letkutorni, verstashuone, letkuvarasto, luentosali, sekä suihku- ja wc-tilat palokuntalaisille. Hälytyspuhelinjärjestelmä siirretään Tyllin korjaamolta uudelle paloasemalle ja uusi hälytysnumero 10055 otetaan käyttöön. Muutto uudelle paloasemalle tapahtuu 2.5.1967 ja palokuntalaiset alkavat kutsua palokuntaansa leikkisästi "vaivaistalon palokunnaksi".

Ensimmäiset päätoimiset palomiehet

Uudella paloasemalla aloittavat työnsä kaksi täysipäiväistä palomiestä; Göran Hägg ja Johan Wargh. Päivystämisen lisäksi heidän tehtäviinsä kuuluu huoltaa kalustoa sekä pitää asemasta huolta. Molemmat olivat olleet vuosia mukana VPK:n toiminnassa, joten yhteistyö VPK:n jäsenten kanssa sujui hyvin. Hägg ja Wargh tekivät vuorotyötä maanantaista perjantaihin kello 06:00 - 20:00 sekä lauantaisin 06:00 - 18:00. Päivystyksestä asemalla huolehtivat öisin ja viikonloppuisin VPK:n jäsenet.

Nuorisotoiminta alkaa

1960-1970 -luvuilla palokunta aloittaa nuorisotoiminnan kun Per Byskata kerää poikia palokunta-aiheisiin kilpailuihin ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Johan Warghin johdolla nuoriso-osaston toiminnasta tulee organisoitua ja aktiivisesti johdettua. Palokunnan nuoriso-osasto kunnostautuu toiminnassa sekä alueen kalustokilpailuissa niin ansiokkaasti että palokunnan päällikkö Runar Brunell ja Per Byskata tarjoavat nuorille risteilyn Vaastasta Uumajaan ja takaisin. Uumajassa tutustutaan paikallisen palokunnan toimintaan.

Runar Brunellin sanat "poikien pitää olla mukana" kantavat palokunnassa tänäkin päivänä aktiivisten nuoriso-osastojen toiminnan myötä.

Kuntaan tulee päätoiminen palopäällikkö

Vuoteen 1972 saakka kunnan palopäällikön tehtävät olivat Herman Finnilän ja Runar Brunellin sivutoimia. Lars Tuomisalo oli ensimmäinen vakinainen palopäällikkö Kaarlelan kunnassa. Tuomisalon ensimmäinen työpäivä jäi selvästi ainakin palokuntanuorten mieleen. Palokuntanuoret olivat aseman pihanurmella odottamassa kuljetusta palokuntanuorten alueleirille Öjaan kun Tuomisalo tuli paikalle. Johan Wargh toivotti päällikön tervetulleeksi "vaivaistalon palokuntaan". Sitten päällikkö kaivoi taskustaan rahaa ja antoi ensimmäisen toimeksiantonsa palokunnassa palokuntanuorille: "voisiko joku mennä ostamaan minulle tupakkaa kioskilta - ja ostakaa samalla itsellenne jäätelöä".

Tuomisalon aikana palokunta eli huippuvuosiaan; kalusto oli modernia ja palokuntaan oli palkattu kolmas päätoiminen palomies, Jarl Svartsjö. Lisäksi palokunnan nuoriso-osasto menestyi alueellisissa kilpailuissa erinomaisesti.

Huippumoderni Fiat-paloauto

Vuonna 1974 palokuntaan ostetaan kuntaan aikansa huippumoderni paloauto malliltaan Fiat 684N, Erikoiskorin koritöillä. Autossa oli paikat kuudelle ja siinä oli 4000 litran vesisäiliö. Mielenkiintoinen koriratkaisu oli se, että autossa ei ollut varsinaista miehistöohjaamoa, vaan kuorma-auton miehistö-ohjaamo, jolloin miehistö kipusi autoon yksikönjohtajan penkin edestä.

Kuntaliitos Kokkolan kanssa

Kaarlelan kunta liittyi Kokkolan kaupunkiin 1.1.1977. Tämä merkitsi palokunnan toimintaan huomattavaa muutosta. Palokunnan miehistö ja autokalusto siirtyivät Kokkolan paloasemalle. Vuoden 1977 aikana Ventuksen paloasemalla päivysti vielä yksi mies, kunnes asema jäi kokonaan VPK:n käyttöön. VPK:sta tuli kaupungin kanssa tehdyllä sopimuksella palolaitoksen varapalokunta. Toimintakulttuurin ja -ympäristön muutos oli silti kova. Puhuttiin jopa yhdistymisestä Kokkolan VPK:n kanssa. Kokkolan VPK:n toiminnan ollessa selkeästi noina aikoina hiipumaan päin, ei yhdistyminen koskaan jalostunut ajatuksia ja puheita pidemmälle.

Elämää uudessa kaupungissa

Fairlane ja ruiskuperäkärry

Hiljalleen kuntaliitoksen vuoksi tapahtuneen toimintakulttuurin muutoksen jälkeen VPK:n toiminta alkoi jälleen virkistyä. Vuonna 1981 saatiin palopäällikön vanha virka-auto Ford Fairlane VPK:n käyttöön. Yhdistykseksi VPK rekisteröitiin 1982 ja samana vuonna VPK otti käyttöön jäsenten itse rakentaman ruiskuperäkärryn, jossa kuljetettiin yhtä raskasta Esa 30 -ruiskua ja yhtä pientä Kääpiö-Esa -moottoriruiskua. Fairlane ja kalustokärry tulivatkin alueen palokuntanuorten kisoissa tutuksi näyksi.

Vuonna 1983 palokunta sai ostaa palolaitokselta vanhan Land Roverin takaisin. Land Rover maalattiin uudelleen ja se sai operatiivisen yksikkötunnuksen K 272.

50-vuotisjuhla

VPK:n 50-vuotismarssi Ouluntiellä

VPK viettää 50-vuotisjuhlaansa elokuussa 1985. Juhlapäivä alkoi kunniakäynnillä edesmenneiden päälliköiden haudoilla. Kaupungin halki marssittiin juhlaparaatissa ja juhlaillallinen nautittiin hotelli Miltonissa, jossa kuultiin useita onnentoivotuksia ja kannustuspuheita.

Puheista huolimatta palokunnassa tiedostettiin ettei toiminta ollut sillä tasolla jolla se voisi olla. Palokunnan rooli vakinaisen palokunnan varapalokuntana oli niin erilainen johon vuosien saatossa oltiin totuttu, ettei tiedetty voidaanko tulevaisuuteen uskoa.

1990-luku - uuteen nousuun

"Nyt teistä tehdään oikea palokunta"

Sopimuspalokuntien tiukentuneet koulutusvaatimukset 1990-luvun alussa tuntuivat latistavan VPK:n tunnelmaa entisestään. Vaikka sellaiset palokuntalaiset, jotka olivat olleet aktiivisesti mukana toiminnassa edeltävän viiden vuoden aikana katsottiinkin vapautetuiksi pakollisesta peruskurssista, oli palokunnasta hankalaa löytää miehistöä palolaitoksen järjestämälle peruskurssille. Kuitenkin keväällä 1990 18 henkilöä VPK:sta istui palolaitoksen koulutustilassa kuuntelemassa palopäällikkö Kari Ölanderin sanoja "nyt teistä tehdään oikea palokunta". Samana vuonna VPK osti palolaitokselta vanhan Fargo-paloauton VPK:n paloautoksi.

Kurssiputki oli tiivis kahden vuoden paketti: sammutus-, savusukellus-, ensiapu-, ja öljyntorjuntakurssit käytiin lävitse - muutama mies suoritti yksikönjohtajakurssin. Keväällä 1993 voitiin todeta palokunnan olevan koulutettu - vaivaistalon palokunnasta oli tullut oikea palokunta.

Fiat 684N -paloauto

1994 sulkeutui eräs ympyrä kun Fiat-paloauto uudelleensijoitettiin takaisin Ventuksen paloasemalle, jonne se oli 20 vuotta aikaisemmin uutena ostettu. Motivaatio lisääntyi ja talkoohenki virisi. Tästä osoituksena VPK remontoi paloasemansa 1990-luvun puolessa välissä lattiasta kattoon. Asema oli jo 1980-luvulla remontin tarpeessa, mutta toiminnan mielekkään jatkon ollessa epävarma, ei päätöksiä remontista tällöin tehty. Nyt laitettiin tuulemaan. Katto korjattiin, ulkoseinät maalattiin, uusia tiloja otettiin käyttöön - rakennettiin muun muassa saunatilat, takkahuone ja keittiö. Samalla ostettiin Volkswagen Transporter -pakettiauto, josta rakennettiin talkoovoimin miehistönkuljetusauto. 

Samassa rakennuksessa toimivan SPR:n ensiapuosaston toiminnalle ja ambulanssille rakennetaan oma talli/varastotilansa vanhaan luokkatilaan 2000-luvun alussa. Vanha päivystyshuone remontoidaan luentosaliksi ja palokunnan toimistotilaksi.

Luokkatila. Toimistopöydän kohdalla oli alunperin keittiönurkkaus, palkintokaapin alla nurkassa puolestaan päivystäjän sänky. Hälytyslaitteisto sijaitsi oikealla seinällä ikkunoiden välissä.

Kalusto uudistuu

2002 VPK saa operoitavakseen Polaris Sportsman 6x6 -mönkijän, joka on yhteishankinta Kokkolan ja Kruunupyyn kuntien kanssa. Mönkijän kuljetuskärry rakennetaan pelastuslaitoksen talkootöinä. Seuraavana vuonna VPK myy vanhan Volkswagen Transporter-miehistönkuljetusauton ja ostaa tilalle Mercedes Benz Sprinter -pikkubussin.

VPK:n vanha ja uusi miehistönkuljetusauto Palokunnan kalusto vuonna 2005

Naisosasto aloittaa toimintansa

VPK saa oman naisosastonsa vuonna 2003, toiminnan primus motorina toimivan Jaana Hakolan toimesta. Alusta saakka osasto on tukenut palokunnan toimintaa vahvasti ja ottanut oman roolinsa palokunnan toiminnassa haltuun sekä on osoittanut tarpeellisuutensa pelastustoimen kentällä.

Palomuseo avataan

Palomuseon avajaiset.Vuonna 1995 tehdyn remontin suunnitelmissa oli varattu tila palomuseolle. Kokkolan paloaseman kellarissa oli pelastuslaitoksen ja Kokkolan VPK:n vanhaa kalustoa, jota asetettiin esille Kokkolan kaupungintalon aulaan vuonna 2000, kaupungin täyttäessä 380 vuotta. Näyttelyn jälkeen paloesimies Jorma Korpela ja VPK:n päällikkö Robert Tylli sopivat että näyttelyn esineistö sekä aseman kellarissa oleva muu museoesineistö viedään Ventuksen paloasemalle ja asetetaan siellä pysyvästi esille. VPK:n kunniapäällikkö Jan-Anders Enlund ja VPK:n silloinen päällikkö Robert Tylli, molemmat palomiehiä pelastuslaitoksella, rakensivat palomuseon osittain työaikaan pelastuslaitoksen myötävaikutuksella.

Raskas työ kantoi hedelmää 17.10.2003 kun museo avattiin yleisölle. Ensimmäisen nimen museon vieraskirjaan kirjoitti itseoikeutetusti palopäällikkö evp. Kari Ölander.

Kalustomuutoksia, toiminta kehittyy

Sisu-sammutusauto

Fiat pääsee ansaitulle eläkkeelle 2006, 34 aktiivisen palvelusvuoden jälkeen. Tilalle tulee pelastuslaitoksen vanha pelastusauto Sisu SK 171, vuosimallia 1989. Autossa on 1500 litran vesisäiliö. Erikoiseksi kalustoratkaisun tekee pumpun ulosottojen osalta niiden sijoitus; alakaapissa auton takaoikealla. Auto on alunperin tilattu pelastuslaitokselle raskaaksi pelastusautoksi teknistä pelastamista silmällä pitäen, jonka vuoksi sammutuskaluston sijoitus on normaalista poikkeava. Auto kalustetaan VPK:n toimesta ja peruutetaan ensimmäistä kertaa talliinsa 27.4.2006 kellonsoiton siivittämänä; auton pakokaasut kun osuvat talliin peruutettaessa paloilmaisimeen, joka pärähtää soimaan.

Uusi sammutusauto nostaa palokunnan profiilia sekä jäsenistön innokkuutta. Palokunnan toiminta jatkaa nousuvoittoista kehitystään ja ajoneuvon kalusto paranee; autoon saadaan muun muassa nostotyynysarja sekä pintapelastuskalustoa.

VPK 75 vuotta

VPK:n 75-vuotisjuhlia vietetään kahvittelun merkeissä asemalla 2010. Juhlapäivän aamulla käydään palokunnan edesmenneiden päälliköiden Herman Finnilän ja Runar Brunellin haudoilla. Juhlassa on paikalla itseoikeutetusti palokunnan veteraanijäseniä sekä pelastuslaitoksen henkilöstöä.

Säiliöauto palokuntaan, tallitilaa raivataan

2011 palokunta saa vastaanottaa pelastuslaitoksen säiliöauton vahvennukseksi kalustoonsa. Sisu SK 242 4x4 Allisonin automaattivaihteistolla vahventaa palokunnan maastokelpoista kalustoa entisestään. Auton vesisäiliön tilavuus on 8000 litraa.

Säiliöauto Sisu

Jotta säiliöauto mahtuisi asemalle, päätetään SPR:n vuokrasopimus asemakiinteistössä ja tallitilasta puretaan seinä päätytalliin sekä hälytyspukuhuoneeseen. Korkeusero tallien välillä on sattumoisin sopiva toimimaan kaksiakselisen raskaan ajoneuvon stopparina. Päätytallin oviaukkoa levennetään ja päätytalleihin asennetaan kauko-ohjattavat nosto-ovet.

Nämä ovet saivat lähteä Uusi nosto-ovi asennettuna Sovitusperuutus

Seiniä kaatuu muuallakin: kuntosalin takaseinä puretaan ja kuntosali levittäytyy osin joutilaana olleeseen välitilaan takkahuoneen ja autohallin väliin.

Sammutusautoksi Scania

Pelastuslaitoksen uusiessa omaa autokalustoaan, saa VPK käyttöönsä pelastuslaitoksen Scania 124C 360 4x4 -sammutusauton. Auton kalustokaapit pestään, kaluston sijoitus suunnitellaan osin uudelleen, hälytysvaloja päivitetään LED-tekniikalle sekä työvalot vaihdetaan tehokkaisiin LED-työvaloihin.

Vahdinvaihto Auton kalustus aloitettiin perinpohjaisella pesulla

Uuden sammutusauton ensimmäinen hälytystehtävä täysin kalustettuna on Hakalax Pubin tulipalossa. Tarina kertoo että konemiehen kytkiessä valomastoon virrat, kääntyi usean tilannepaikalla työskentelevän pää ihmettelemään valon kirkkautta. "Tällainen tämän olisi pitänyt olla alun alkaenkin" - tilannepaikalla kuultu lause jää palokuntalaisten mieliin osoituksena onnistuneesta kohennusprojektista.

Sisu -paloauto myydään Viroon, jossa se jatkaa palokuntauraansa.

Uusi miehistönkuljetusauto

Miehistönkuljetusauto Volkswagen Crafter

Palokunnan Mercedes-Benz -miehistöauto vaihdetaan uuteen vuonna 2015. Uudeksi miehistönkuljetusautoksi hankitaan Volkswagen Crafter. Teippaus eroaa vanhasta keltaisella tehostevärillä. VPK asentaa talkootöinä hälytysvalot ja työvalot ajoneuvoon.

Letkuauto VPK:lle

Pelastuslaitoksen letkuauto, Mercedes-Benz 1722 sijoitetaan VPK:lle talvella 2018. Ajoneuvossa on neljä raskasta moottoriruiskua, sekalaista liitinkalustoa sekä 1,5 kilometriä 110mm letkua ja saman verran 150mm letkua. Auton keulassa oleva pumppu irroitetaan. Jotta auto mahtuu aseman keskimmäiseen päätytalliin, joudutaan aseman seiniä jälleen kerran purkamaan ja uudelleenrakentamaan - talkootöillä jälleen kerran.


Kaarlelan VPK | Ventuksentie 84, 67600 Kokkola
Vapaaehtoisuuden voimalla vuodesta 1935. Sivut rakentanut 1204. Ylläpito